Uusi käsityöprojekti

Mistä mä aloittaisin? Kun kerrottavaa olis vaikka kuinka paljon.
Tän siitä saa, kun ei pidä blogiaan ajan tasalla. Sit pitää kerralla uuvuttaa lukijansa kaikilla mahdollisilla asioilla.

Ja oikein hyvää joulua, uutta vuotta, ystävänpäivää ja pääsiäistä. Kun ne kaikki on jäänny toivottelematta. Pahus mun kanssa!

No mut aloitetaan.... Olipa kerran....
Höppö-pöppö! Nou hätä. Ei tästä tuu pahan pitkää romaania.

Neulomusasioissa oon ollu silleen kohtuullisen suossa. Syksyisen Sukkasadon sukkapari vitosen kohdalla mul hyyty puikot ihan tykkänään. Aloitin neulomaan sukkia mallilla, jolla olen tehnyt aikas monta paria jo aiemmin. Onnistuin taas kerran sössimään. Neuloin pitkän pätkän ja ihmettelin ettei natsaa. Ihan oli oudon näköinen sukan varsi. Kun sit äkkäsin kämmineeni, loppu innostus siihen. Pakko pakolla - en tykkää keskeneräisistä töistä, ne kun vaivaa mieltä - väänsin sukat kasaan. Joskus tän vuoden puolella. Tai noh, päättelemättä noi näyttää vieläkin olevan.

Aloittelin kaikenlaista muuta työtä, mut aina ne meni purkuun. Tai odottavat uutta inspiraatiota keskeneräisenä. Ei siis kulkenu. Ollenkaan.

Mä päätinkin sit hommata uusia kiinnostuksen kohteita. Aloin etsimään uutta kotia. Et jos ei neulominen suju, ni vaihdetaan kotia :D

Mielenkiintoista selailla netissä asuntovaihtoehtoja. Käydä katsomassa. Suunnitella ja unelmoida. Ja sit monen viikon etsimisen jälkeen astua kynnyksen yli ja tietää, et tää on meidän uusi koti. Ihan totta. Oikeesti. Jo eteisessä mä tiesin, et se on tässä.

Ja niinhän se nyt sit on <3

Edessä on pientä pintaremonttia. Käsityötä sekin.

Aloitettiin purkamalla makuuhuoneesta vanha kaappi. Tilalle tulee aikanaan uusi ja ehompi.
Toissa päivänä paklattiin seinien reiät ja muut kolhuja saaneet kohdat.
Eilen jatkettiin hiomalla seiniä ja poistamalla edellisen asukkaan makumieltymykset.

Kehaisenpa uutta käsityökaluani. Hiomahiiri tai -kissa, kuin vaan. Rakkaalla työkalulla on monta nimeä. Mainio laite seinäpakkeleiden hiontaan. Kevyt ja käteen käyvä. Soveltuu myös huonekalujen hiontaan ennen uuden maalin tai lakan laittoa. Eikä pölytä, kun laitteessa on pieni pölynimuri ja säiliö, jonne hienon hieno pöly kerääntyy.
(Laite on ihan itse ostettu ja maksettu, ei lahjus)

 

Vedeltiin miehen kanssa pitkää tikkua ja tarjottiin auliisti toisillemme tauonpaikkoja kun molemmat oltiin niin ton hiojan perään.

Toivottavasti tätä intoa riittää jatkossakin. Se on ihan tarpeeseen.

Tänään meinaan alkaa seinien pohjamaalaus.

Tää on sit mun tän kevään käsityöprojekti :)

Rattoisaa sunnuntaipäivää!

Myöhästynyt lahja...

Kesä on mennyt surullisissa merkeissä. En ole ollut kovinkaan tuotelias. Jotain pientä.

Ja sit tämä neule, jonka jokaiseen silmukkaan on neulottu ikävää ja kaipausta. Sen piti olla lahja heinäkuiselle synttärisankarille. Äidille, joka odottamatta kuoli kesäkuussa. Työ oli silloin aluillaan.

Pitkään mietin teenkö tätä valmiiksi ollenkaan. Tein kuitenkin. Hyvä niin. Uskon, että äiti olisi pitänyt.

Se on Paula. Äidin mukaan.

 

 Ohje Moda 2/2011 Palmikkojakku

Lanka Schachenmayr Extra Merino

Miehustaa ja hihoja pidensin ohjeen mitoista. Me kun ollaan pitkäselkäistä ja pitkä raajaista porukkaa. Tykätään täysmittaisista vaatteista.

Mulla on neulesuunnitelmia pieni pää pullolaan. Puikoilla uutta ja entisiä mokia. Oon palannut yhden vanhan ja ison katastofin pariin. Ja Sukkasatokin on alkamassa.

Kyllä tää tästä. Pikku hiljaa, toivon.

Stairway to Heaven

Ajatukset tuhannen palasina.
Rinnassa puristava möykky.
Kyyneleitä lopputtomana virtana.
Mä en ymmärrä. En pysty uskomaan.

Äitini on kuollut. Äkkiä ja arvaamatta.

Voiko tästä koskaan selvitä?

Juhlasukat

Enpäs ole kuulkaa sukan sukkaa neulonut sitten viime syksyn Sukkasadon. Kiintiö täyttyi sukista. Päätin silloin, et ei sukkaa ilman hyvää syytä. No nyt sit on.
Silloin tällöin tulee neulottua töissä. Tauoilla. Kerran taas oli kutimet käsissä, kun duunikaveri siinä katteli vieressä. Sanoi sit mulle, et enkö neuloisi sille sukkia sit kun se jää eläkkeelle. Minä kysymään, että minkäs kokoinen jalka olis kysymyksessä. Sen kuultuani totesin, et tilaus jätetty sisään.

Vuodet ovat vierineet. Ihan älyttömän nopeasti, näin jälkeen päin mietittynä. Perjantaina juhlittiin työkaverin viimeistä työpäivää. Sillä alkoi nyt sitten oloneuvoksettaren päivät.

Ohje Novita-lehti talvi 2008

Lanka Nalle Aloevera

Nää on mun lempparisukkalistalla ihan kärkipäässä. Oon tehnyt näitä ennenkin ja saatan tehdä vielä uudestaakin. On vaan niin kiva malli. Erittäin istuva jalkaan.

Näihin sukkiin tein varren vekkejä kaksi vähemmän kuin ohjeessa.

Sukkien lisäksi pakettiin laitoin Karnaluksista ostamani kerroslaskurin.

Vuosien saatossa mun neulomisen sivusta seuraaminen sai aikaan tartunnan. Hänkin neuloo tätä nykyä. Ja nythän aikaa on :)

Kortiksi valitsin ei niin perinteisen eläkeläiskortin. Kukkapuskat ja henkevät värssyt ei nyt tällä kertaa istuneet kuvaan ollenkaan. Kortin tunnelmaan sisältyy paljon yhteisiä muistoja ja paljon hyvää yhteistyötä.

Onhan se huippusuoritus kun monta vuosikymmentä tahkoaa sorvin ääressä ja pääsee hyväkuntoisena vapaalle.

Nyt sit pitäis jatkaa muita neuleita. Mut mitenkäs täs neuloo, kun mun pieni ystäväni tykkää niin mahdottomasti neulelehden päällä nukkumisesta. Tossa lehdessä olis kuvio, jota koitan täs muistella.

Siel se ohje on.

Alimmaisena :D

Vannomatta paras

1. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
2. Älä koskaan sano, ei koskaan.
3. Ja muista,että vannomatta on aina parasta olla.
Jos meinaan ei halua sanojaan käydä julkisesti pyörtämään.

Tässäpä mun tämän työn oppitunnit.

Jokunen vuosi sitten Novita pukkas markkinoille Puro-langan. Heti ensi silmäys vei ajatukset suuresti ihailemaani Noro-lankaan. Että sitten tollasta kopioimista.
Ostin kuitenkin lankaa ja tein siitä baskeri-kaulaliina setin. Onhan sitä neulojan oltava avarakatseinen ja valmis kaikkea kokeilemaan.
Lanka tuntui nihkeän nahkealta. Vähän kumimaiselta mun käteen. Ei ollenkaan hyvältä.
Tulinkin julistaneeksi, etten toista kertaa Puroon tartu.

Noh, on aika nielaista sanat takaisin ja esitellä mun uusi pocho. Suuren Käsityölehden kannesta sen pongasin ja päätin tehdä. Vähän koitin nikotella ohjeen langan kanssa. Se kun on Puro. Muita lankavaihtoehtoja kävin läpi. Mietin ja vertailin.
Lopulta nöyränä tyttönä menin Novitan myymälään ostoksille.

Ohje Suuri Käsityölehti 8/2009

Lanka Novita Puro Aallokko ja Kukkaniitty

Tän työn suurin haaste oli pitää ajatukset sen verran kasassa, etten alkanut neuloa sileää neuletta. Neule on aina oikeaa ja välillä kun kattelin muualle tai ajatus oli jossain sadan kilsan päässä siitä mitä tein, huomasin neuloneeni pätkiä sileää.
Ihan oikeesti. Onks täs maailman kaikkeudessa ketään muuta neulojaa, joka pystyy sössimään näin simppelin työn?
Päätä pyöritellen - mä kattokaas aina yllätyn, kuin taitava olen mokandeeroja tekemään - jouduin muutaman kerran purkamaan ja korjaamaan.

Ainaoikein neule on taas kertaalleen sisäistetty. Mokat vaan lisäs muistiin painamista. Työn leveys on 70cm. Rivejä työssä on 436. Laskin tossa, et yhteensä 305,2 metriä tuli neulottua pelkkää ainaoikeaa.
Ymmärätte, miks ei ajatus meinannut pysyä aina kasassa.

Lopputuloksesta kuiteskin tykkään. Lämmin vaate kevät viileisiin. Värit mieleisiä.

Juu-u, myönnän: Lanka teki muhun paremman vaikutuksen kuin ensimmäisellä kerralla. Ensi vaikutelma ei siis aina ole se lopullinen.
Ah, noi värit, nam :) Tässä ne pääsevät oikeuksiinsa.

Nurmikkoinen

Kaunista ja keväistä. Niin sää kuin oma mieliala. Kerrankin pääsiäinen oikeaan aikaan. Saa nauttia monen päivän edestä kevään tulosta.

Kesä on mielessä kovasti. Myös neulerintamalla.
Arvatkaas hei. Tein pienen, uuden aluevaltauksen. Neuloin lyhythihaisen neuleen. Ihka ekaa kertaa elämässäni. Hassua!  En ole aikaisemmin saanut aikaiseksi.

Mutta nyt se on täällä. Valmiina.

Ohje Novita-lehti kesä 2011

Lanka Novita Miami

Mä vähän hutiloin ton lanka valinnan kanssa. Kävi pikkiriikkinen kämmi. Jostain kummasta sain päähäni, et se on kokonaan puuvillaa. Sellasesta tietty kesäpuseroa neulomaan.

Kaupassa jo tuntui käteen oudolle. Mut enpä jäännyt sitä miettimään. Oli kattokaas kova kiire neulomaan.

Ei mulla kotona kauaa mennyt, kun alkoi raksuttaa. Ei puuvilla tältä tunnu. Eikä se lanka sitä kokonaan olekkaan. Puolet akryyliä. Jak! Mut tein kummiskin.

Ihan ookoo tuli. Tän langan plussaa on helppo neulominen. Napakan pehmeä lopputulos. Erikoismaininta työn kasaamisesta. Että oli helppoa ommella saumat. Jokainen silmukka näkyi tarkasti. Mä neulon kappaleiden saumat aina työn oikealta puolelta.

Opin taas uutta:

1. Lyhyt hihaiset neuleet ovat mukavia neuloa. Tulee äkkiä valmista. Tee toistekin.

2. Lue hyvä ihminen langan vyötteet kaupassa kertaalleen läpi. Vaikka kuinka uskot tietäväsi mitä ostat.

Café au lait

Hhmmmm. Päivät pitenevät molemmista päistä. Valoa on tajolla entistä enemmän. Aurinko häikäisee talven hämyyn tottuneet silmät. Ihanaa!

Mun käpylisäke on saanut uudet mukavat spurtit kirkkaista päivistä. Kevään ja kesän odotuksesta pienet täpinät sydänalaan.

Mukavaa, kun käsillä on kivaa askaretta. On niin vietävän energinen olo.

Papukaijan jälkeen oli mukavaa ryhtyä oikein nurin hommiin. Uusin kullan nuppuseni on nähnyt päivän valon. Kirjaimellisesti.

Café au lait - mun lemppari kahvin mukaa. Olkaa niin hyvät.

Ohje MODA 2/2011

Lanka Filatura Cervinia Super Tajmahal

Se oli toi kaulus. Iiiiso kaulus. Mä niin tykkään kookkaista kaula-aukoista ja kauluksista. Niin et ei siinä tarvinnu arpoa juuko vai eikö. Kyllä se oli juu. Heti ensi silmäyksellä.

Kerrankin tärppäs. Oli kotivarastossa sopivaa lankaa tarpeellinen määrä. Tiheys stemmas prikulleen.

Kashmir-silkki-merino. Arvaatte, et neulominen oli silkkaa auttuutta.

Niin ihanasti kun aurinko paistoikin tänään päivällä, ei vielä kaikista lumista ole päästy. Mut kyl se talvi joutuu luovuttaan. Parin kuukauden päästä on keskikesä :)

Flickr on sit mainio paikka. Erityisesti munlaiselle ei-osaa-päättää-mitkä-kuvat-valitsee-näytille tyypeille. Sinne voi laittaa kaikki. Ihan kaikki.