Tunnelma vei taas mukanaan

Mä olen kapinoinut varhaisen joulun tuloa. Tiedätte tän nyky meiningin. Ensimmäiset joulukoristeet-, laulut ja tavarat tulevat kauppoihin jo lokakuun lopussa. Silloin ei vielä iske. Toi joulutunnelma. Enemmänkin harmittaa.

Mun lapsuudessa täällä Stadissa joulun odotus alkoi Aleksin joulukadun avajaisista. Ne pidettiin aina virallisena pikkujouluna. Päivä ennen ensimmäistä adventtia. Siitä alkoi lapselle huippu kihelmöivän jännittävä odotuksen aika. Joulua kohti oltiin menossa.

Joulun odotus on tänäkin vuonna virallisesti julistettu alkaneeksi. Jos noihin Aleksin jouluvaloihin on uskominen. Ne sytytettiin tänään perinteisin menoin. Ja kyllä niillä edelleenkin on maaginen vaikutus. Vaikka ajankohta on mulle aikainen - joulukuun alkuun kun vielä on tovi -  olen taas ihanassa odotuksen olotilassa. Niin jouluisissa tunnelmissa.

Kotia on vähän viritelty samaan tunnelman tilaan.

Kylmästä hytisevää itseäni lämmitelty ihanan kuumalla ja tuoksuvalla glögillä.

Nam! Pitkästä aikaa.

ja aloitettu toivelistan kirjoittelua. No jos ei ihan listaa, mutta kuvastojen selailua kuiteskin.

Niin se vaan on, että vaikka lahjojen antaminen on mukavaa, ei käy kieltäminen, etteikö myös niiden saaminen. Eikös vaan?

Kaiken kiireen keskellä edes pieniä tunnelmallisia hetkiä hyvä lukija.

Toivotan Minä

Palmikkoviitta

Jos pitäis nimetä maailmankaikkeudesta yksi oikein onnellinen neuloja, liputtaisin itseni puolesta. Kyllä täällä on hyvä olo. Pitkän, turhauttavan tauon jälkeen jotain isompaa. Ihan kokonaan valmiina. Ilman ensimmäistäkään mokaa. Ainakaan en niitä huomannut. Ja silloin ne ei haittaa. Eivät vaivaa mieltä.

Että on suloinen olo :)

Saanen esitellä - tara-tara-taaa! - Palmikkkoviitta! (lausutaan ylpeällä äänellä)  

 ... ollaanpas hetki paikoillaan. Että näette tarkemmin :)

 

  

Ohje Novita-lehti syksy 2010

Lanka Novita Tempo

Vaikka tässä taannoin vannoin itselleni, etten paksuihin lankoihin ja pökkelöpuikkoihin tartu, olis pitänyt tietää, että vannomatta paras. Meinaan kun toi Tempo on paksu lanka. Sitä piti nikuttaa seiskan puikoilla. Noh, valmistui nopeasti. Se on paksuuden etu langoissa ja puikoissa.

Taas sattui kuvauspäiväksi hyytävän kylmä sää. Tuuli, jokunen aste pakkasta ja hentoista lumisadetta. Malli ihmetteli, miksi aina pitää pakkasilla kuvata. Aina? Viimeksi vuosi sitten (toim. huom.). Ehdotti, et jos neuloisin talvet ja sit kesän tullen kuvattais. Ei kuulemma tulis paleltumavammoja...

Kun en kuulostanut suostuvaiselle, koitti viel et jos mä alkaisin neuloon vaan pipoja ja käsineitä. Niiden kuvaaminen ei olis niin kylmää puuhaa.

Katseli viittaa, heilutteli helmoja. Totesi sitten näyttävänsä ihan Muumien Hemulilta.

Ja perään Hemuli-catwalkit lämpimikseen. Eiks muistuta ihailemaansa esikuvaa? Hih!

    

Oon taas ihanasti päässy neulomisen makuun. Uus työ puikoilla. Ja arvatkaas kun sekin on seiskan puikoilla! Pönäkät puikot yllättäen rulettaa täällä.

Uudesta työstä. Pikapuoliin. Jeah!

Nappikauppoja

Hyllyittäin, riveittäin, päällekkäin. Paljon, erilaisia, eri värisiä, eri sävyisiä, muotoisia ja mallisia. Eri materiaaleista.
Juuh, mä kävin tänään nappiostoksilla. Silleen kivasti vieläkin silmissä vilisee. Ne määrät ja vaihtoehdot. Kimallukset ja mattapintaiset. Kaikki tsiljoonat napit, joita siel kaupassa oli.

Käyn äärimmäisen harvoin nappiostoksilla. Meinaan, ettei tule neulottua napillista neuletta kovinkaan usein. Edellisen kerran tämän syksyn Sukkasadossa ja sitä ennen.... hetkonen. Se tais olla toissa kesänä Joo, näin on. Ihan kuin karttelisin aihetta...

Noh, kun harvoin käyn nappikaupoissa, jännitän ihan kauhiast. Et löydänkö mieleiset? Ja onks ne sit varmasti ne parhaat. Kovasti koitan mielessäni kuvitella tulevaa neuletta erilaisten nappien kanssa, mut vasta kotona se sit selviää kun sommittelee nappeja paikoilleen. Et onks ne hyvät.

Tämän päivän nappiostoksissa oli yksi haaste. Tai oikeastaan kaksi. Koko ja väri. Väri ihan vaan tietty. Koko aika iso. Karsiutui vaihtoehtoja kättelyssä hyllytolkulla, mut siltikin jäi pohdittavaa. Ja vaikeaa oli.

Kertokaa nyt hyvät ihmiset, mikä ihme nois napeissa maksaa. Mistä jaloraaka-aineista ne on tehty? Norsunluusta? Hain hampaista? Öljystä? Vai mistä? Ku yksi nappi maksoi 2.20 kipale!!! Huh, sanon minä. Kahdeksan nappia teki melkein 20 euroa. Menee jo ryöstön puolelle, sanon vaan. Harkitsin varanapin ostamista, mut vaan pienen hetken. Noilla hinnoilla, anti olla. Niin et vain ne pakolliset.

Nyt mä ryhdyn kursimaan nappeja paikoilleen. Niin tiukalle, etteivät lähde kulumallakaan irti. Kun ei ole sitä varanappia, juu nou.

Nähdään pian taas. Uuden neuleen merkeissä.

Ihka ekat

Mä olen kartellut sormikkaiden tekoa ihan tosissani. Ihaillut muiden tekemiä kauniita siloisia, hyvin käteen istuvia luomuksia. Varsinkin taidokkaasti jokainen sormi sulavasti kämmenosaan neulotut käsineet ovat nostattaneet kainon viherryksen poskilleni. Olen ollut varma, ettei multa luonnistu lapasten peukaloa enempää. Niinku niitä sormien neulomisia.

Näissä luuloissa mentiin, kunnes löytyi ohje, jossa sormien erikseen neulomisen sijaan koko käsine neulotaan flättinä. Sellasena tasona. Ja lopuksi vain sauma sivuun. Kämmenen ja sormien. Noh, mä en ole mikään saumojen kokoon kursimisen ystävä, mutta päätin kokeilla.

Kuulkas kun niistä sitten tulikin mun ihka ensimmäiset oma neulomat käsineet. Voihan jepulis! Ruksi tänne jonnekin seinään. Taas on yksi pieni este neulojan elämässäni selätetty.

Ohje MODA 6/2008

Lanka Noro Silk Garden Lite

No jaa. Ei noi nyt sellaset siloiset ole. Sellaiset, joita olen aina toivonut osaavani tehdä. Lankakin sen verran rouhevaa, että pinta on... noh tollanen kun nyt on.

Muutama ärräpään tapainen langan menekistä. Ohjeen mukaan 50g kerä piti riittää. Ei muuten riittänyt. Jäi puoltoista sormea vaille. Niin, et toinen kerä piti käydä ostamassa ja nyt tota jämälankaa on melkein kerällinen. Voihan pöh! Mitähän siitäkin tekis?

Mut kyl mä silti myhäilen. Mun ekat omatekemät sormikkaat... <3

Sukkasatoa

Mä oon sukkafani. Lämpöisten, villaisten sukkien ystävä. Neuloisin niitä vaikka kuinka. Ja käytänkin - ihan oikeesti. Oon sellanen viluvarvas, et villasukkia ei ole mulla koskaan liikaa. Sukat onkin oikeastaan ainoita neuletöitä, joita teen ihan itselleni. Noh, ei unohdeta huiveja. Niitä mulla ei kans koskaan ole liikaa, vaik joka paikassa niitä kotona roikkuukin.

Jokaisella omanlaisensa intohimot. Jep!

Toista näistä mun lemppareista sain taas toteuttaa Sukkasadon perunalaarissa. Voi kuulkaa, kyl mä olin ihan intona. Unohdin kaikki möhlityt neuletyöt ja nautiskelin sukkien neulomisesta. Ah, sitä autuutta. Kun jossain onnistuu.

Tässä mun tämän syksyn uunituoreet kullanmurut.

Lanka ikivanha Novita Nalle jättiraita. Ohje perussukka vanhasta muistista

Perussukilla jatkettiin. Mä niin tykkään simppelistä, juu nou.

Lanka Handun handdyed - sukkalanka.

Eikä minkään valtakunnan ohjetta.

Sit ihan pientä aivojumppaa. Sukat ohjeella.

Lanka Handun Handdyed - sukkalanka

Ohje Bambu-sukat Ulla 02/08

Seuraavana syntyivät tällaiset mussukat. Lanka Handun Handdyed - sukkalanka.

Ohje Neulekirja Ilona Korhonen ja Jenni Österman

Näistä raitasista tykkäänkin kovasti. Lanka Novita Nalle.

Ilman ohjetta. Kyl mä niin kympillä fanitan ihan perussukkia.

Lisää ohjeisiin tukeutuvaa neulontaa. Kulkukissat saivat tällaisen muodon mun puikoista. Lanka Handusta Handdyed - sukkalanka. Ohje kirjasta Neulekirja Ilona Korhonen ja Jenni Österman. Vähän erilainen tapa tehdä pitkä sukan varsi. Varsi neulottiin poikittain ja varren alareunasta poimittiin silmukat sukkaosaa varten. Varresta voi säädellä pidemmän tai lyhyemmän mielensä mukaan.

Nää sukat syntyivät sitten taas ilman ensimmäistäkään ohjetta. Ihan vapaata neulontaa ja siitä nauttimista. Lanka Handun handdyed - sukkalanka.

Bones - sukat. Näitä sukkia kehunkin ihan varauksetta. Meinaan lanka on niin mahtavaa Jitterbug Wasabl Squeeze. Pehmeää mutta napakkaa. Ohutta kuitenkin paksun tuntuista. Kiinteä kierteistä. Neulos sopivan joustavaa. Sukat istuvat jaloissa perfect.

Ohje kirjasta Neulekirja Ilona Korhonen - Jenni Österman

Perussukkaa seuraavaksi. Ikivanha Jitterbug-sukkalanka on nyt sit tossa. Langan vyöte taivaan tuulissa, tai jossain. Niin, et en osaa kertoa tarkkaa nimeä. Ei minkään valtakunnan ohjetta. Varret ja päällinen oikein nurin. Kantapää ranskalainen.

Annika B. Ohje Neulekirja Ilona Korhonen - Jenni Österman. Lanka Novita Nalle aloevera.

Näihin kauniin aniliinin värisiin palmikko sukkiin on kiva lopettaa sukkasato tämän syksyn osalta. Tavoitteen oli sukat per viikkoa ja siihen pääsin. Hyvväää minä! Vaikka totuuden nimissä on sanottava, että viimeiset kolme sukkaparia meinas saada mut hyperventiloimaan. Meinaan, kun kaikki kolme olivat kohtalaisen paljon kesken ja lokakuun loppu häämötti.

Mulla on tossa viimeistelyä vailla oleva työ odottamassa esittelyä. Nyt on aikaa sille.

Tavataan siis pian taas :)