Pages

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Stairway to Heaven





Ajatukset tuhannen palasina.
Rinnassa puristava möykky.
Kyyneleitä lopputtomana virtana.
Mä en ymmärrä. En pysty uskomaan.

Äitini on kuollut. Äkkiä ja arvaamatta.

Voiko tästä koskaan selvitä?

17 kommenttia:

  1. Osanottoni.
    Omalle äidilleni tapahtui joulukuussa samoin.
    Suru kestää aikansa. Vieläkin päivittäin tulee mieleeni ajatus: pitäisiköhän soittaa äidille?
    Meillä kun oli tapana soitella päivittäin. Vielä ti 6.12. juttelimme puhelimessa ja to 8.12. äitiä ei enää ollut.
    Suojelusenkeli olkoon vierelläsi lohduttamassa Sinua!

    VastaaPoista
  2. Otan osaa. Paljon voimia sinulle ja läheisillesi!

    VastaaPoista
  3. Osanottoni! Minulle olin samassa tilanteessa reilut neljä vuotta sitten, edellisenä päivänä viestiteltiin ja aamulla ei äitiä enää ollut. Aluksi tuntui ettei siitä mitenkään voi selvitä, mutta pikku hiljaa. Ikävä ja suru muuttavat muotoaan, helpommin kestettävään muotoon. Näin ainakin minulla. Kovasti jaksamista.

    VastaaPoista
  4. Otan osaa. Voimia ja jaksamista sinulle.

    VastaaPoista
  5. Lämmin osanottoni. Selviät kyllä, ajan kanssa. Voimia sinulle.

    VastaaPoista
  6. Voi että, iso halaus ja paljon voimia sinulle <3

    VastaaPoista
  7. Voi miten surullista. Otan osaa ja toivotan myös voimia.

    VastaaPoista
  8. Lämmin osan ottoni suureen suruusi!

    VastaaPoista
  9. <3 Mumma, Altocumulus, Heli, Lankakeiju, kio, Tiina, Marjut, TiinaR, Maritta, Krista, Jatta, Peikkotyttö, Heidi, ellie, Lettu, Omppumato <3: Lämmin kiitos myötätunnon osoituksistanne. Ne ovat lohduttaneet.

    VastaaPoista

Mitä mieltä?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...